Kuulin juuri tarinan itsestäni
pienenä. Olin alle kaksivuotias, kun olimme ylittämässä isäni
kanssa Hämeenkatua Hakkapeliitta-patsaan jälkeen. Ohitsemme oli
mennyt auto, jolle olin huutanut kovaan ääneen, että ”Perkele!”
Isäni kysyi ihmetellen, että mistä olen moista oppinut. Ja olin
vastannut, että Papalta. Lause oli kuitenkin jatkunut seuraavasti:
”Oon mä oppinu jumalaudanki!”
 |
| Liekitetty nuotiomakkara |
Elämä on yhtä oppimista. Kesän
kääntyessä syksyksi olen huomannut ja oppinut paljon asioita
etenkin itsestäni. Paljon oppimista on etenkin siinä, miten
käsittelen kriisitilanteita ja yllättäviä muutoksia. Puolestaan
ongelmanratkaisua ja elämän elämistä täysillä olen oppinut
huomattavasti. Opin myös sellaisen hyödyllisen taidon, kuin nuotion
sytyttämisen. Eihän sitä tiedä, milloin joutuu lämmittelemään
ghettoämpärin äärellä.
 |
| Kaupunkilainen aamiainen |
 |
| Syksyn yksinäisyyttä ja väriloistoa |
Syksy on perinteisesti ollut lähdön
ja kaipauksen aikaa. Toisaalta se on väriloiston juhlaa, joten miksi
murehtia asioita, joille ei voi mitään. Joskus unelmat voivat
toteutua takaportin kautta ja silloin niihin on tartuttava. On myös
muistettava iloita muiden puolesta. Kaikkeen kaipaukseen liittyy
kuitenkin aina toivo jälleennäkemisestä.
Ja mikä olisi syksyn, tai elämän,
myrskyissä parempaa kuin hyvä ruoka ja hyvä viini. Tukeva
aamiainen ja luonnonihmeitä ulos miettimään. Illalla puolestaan on
loistava idea tehdä kevyttä pastaa ja nauttia. Tai niin sanottua
ghettoruokaa, perunaa, voita ja tonnikalaa. Hyvää, helppoa ja
kohtuullisen edullista.
Toisaalta, syksyisin on rauhoittavaa
kävellä pimeällä yksin. Kenties läpi Vesteråsin tai pitkin
Vesijärven rantaa ja antaa tuulen ja sateen osua kasvoille. Sillä
tunteella on outo puhdistava vaikutus. Kai se liittynee itsesääliin
tai oman pienuutensa ymmärtämiseen.
 |
| Pastaa ja salaattia |
 |
| Tonnikalaa ja perunaa |
Loppuun vielä vanha sanonta, koska
elämä on yhtä oppimista niin muista ihmisistä, omasta itsestään
ja ympäristöstään: Viisas oppii paljon viholliseltaan, mutta
tyhmä ei opi edes hyviltä ystäviltään.
