torstai 11. elokuuta 2016

Oikeineläjän kesä

Kaunis Suomen kesä saapui lopulta ja ulkona voi jopa ollakin. Muutenkin kuin pokemon-jahdissa. Yöuinti, Lahden linnan kallioilla istuminen tai ihan vain yleinen tutkiskelu ympäristössä kelpaa aurinkoisilla säillä loistavaksi ajanvietteeksi.

Luin myös kirjan, jolle voin antaa vahvan lukusuosituksen. Mario Puzon Sisilialainen tempaisi mukaansa sisilialaiseen elämään, kunniakäsitykseen ja luottamukseen, mafian kiemuroihin ja huikeaan yhteiskunnan, tapojen ja maisemien kuvaukseen. Kirja on tavallaan osa Kummisedän tarinaa, mutta ei kuitenkaan vaadi tarinan tuntemista ollenkaan. Teos pohjautuu löyhästi ja romantisoidusti Sisilian Robin Hoodin tarinaan.

Sisilialaisesta tulikin mieleeni, että ennen kaikki oli paremmin. Ruoka oli tuoretta ja sen merkitys oli suurempi. Perunat, kalat, vihannekset, kananmunat ja lihat sai torilta ja kauppias, joka oikeasti palveli, oli eräänlainen tietotoimisto. Mascotissa käydessä kassa hädin tuskin edes tervehtii, vaikka kyseinen kauppa on tervehtimisessä yksi kaupungin parhaita.

Häränsilmä, luonto keskellä kaupunkia
Mascotista kuitenkin tarttui mukaan perustarvikkeita: vakuumipakattua jauhenlihaa, kananmunia, perunoita ja sipulia lihapullia ja perunamuusia varten ja kevyet salaattiainekset. On ihanaa tehdä yhdessä ruokaa ja ihanuutta lisää yhdessä syöminen. Myös ruokailun ajankohta muistutti enemmän eurooppalaista rytmiä, kuin suomalaista maatalousyhteiskuntaa. Ruoka maistuu paremmin hieman viileämmällä ilmalla viinilasin kera.

Entäpä miten kesällä tulisi pukeutua? Tyylikkäintä olisi aina suorat housut, kauluspaita ja irtotakki. Kotioloissa suosin itse napolilaista Fusaroa tai Gutteridgen pikeitä. Tyyliä ja mukavuutta samassa paketissa. Häränsilmällä käydessämme päälläni oli Kent & Curwen kesäinen pikee.

Kesällä on myös ihana rentoutua muuten vain. Turvekasvonaamio naamaan ja hieman mansikoita suuhun. Virkistää rankan työpäivän jälkeen kummasti sekä mieltä, että ihoa ja sitä kautta koko kehoa. Varma oikeineläjän merkki. Eilen kokeilin myös partani trimmausta. Sen suoritti alan ammattilainen. Vaikka itse en huomannut selkeää eroa omaan ajojälkeeni verrattuna, Kepa huomasi ja kehui lopputulosta. Lasketaan se siis positiiviseksi kokemukseksi.
Turvenaamio parrantrimmauksen jälkeen

Tuli tässä lopuksi vielä mieleen yksi päivä jutellessani Sinne Storen baristan kanssa, että olisi mielenkiintoista käydä testaamassa Lahden kahviloiden tiedot ja taidot. Se olkoon seuraava tämän blogin suurempi projekti, josta annan suosituksia. Risuja ja ruusuja lahtelaisille kahviloille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti