Tour de Lahti

Ideoin ennen kisoja keinoja hyötyä hiihdon MM-kisoista ja turisteista. Sain vitsillä idean turisteille suunnatusta ”Näe todellinen Lahti” -kierroksesta, jossa turisteja kierrätetään lähiöpubeissa juomassa Sinistä ja kokemassa lahtelaisten vieraanvaraisuus. Loppuillasta vielä lihamuki, lahtelaisittain lihmu, rinnuksille ja vähän nyrkkihippasia keskustassa ja kokemus olisi aito. Jokainen turisti voi kokeilla konseptia itsenäisesti, mutta olen käytettävissä myös oppaaksi. Keräsin alle myös joitain sellaisia paikkoja, jotka on hyvä nähdä.

Radiomäki on kohteena ensimmäisenä. Ennen radiomastoja Korkeamäkenä tunnettu keskustasta nouseva pätkä Salpausselän reunamuodostelmaa on nähnyt ja kokenut kaiken. Vanhalla hautausmaalla on 1918 kaatuneiden saksalaisten muistomerkki ja vanhimmissa hautakivissä on edelleen luodinreikiä Lahden taistelusta. Vieressä sijaitseva Tahko Pihkalan suunnittelema Lahden ensimmäinen urheilukenttä tuo tuulahduksen 1920-luvun ilmapiiristä. Taustalla siintävät radiomastot ovat näyttävät juurelta katsottuna ja ne ovat yksi lahtelaisten ylpeydenaiheista. Niihin liittyy tuhat ja yksi legendaa, joista osa pitää paikkansa ja osa taas on kaupunkilegendaa. Radiomäkeä kiertäessa voi nähdä jälkiä sekä sisällissodasta, että toisen maailmansodan pommituksista. Myös vesilinnan rakennus on komea. Lisäksi molemmilta reunoilta avautuu kauniit näkymät pimeällä kaupunkiin.

Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko lienee yksi kiistellyimmistä rakennuksista lahtelaisten keskuudessa. Paikalla sijainnut puukirkko on yhä vahvasti lahtelaisten sydämissä, eikä uusi avara ja valoisa kirkko ole vielä täysin saavuttanut samanlaista asemaa. Ulkopaikkakuntalaiset puolestaan ovat ihailleet kirkkoa kilpaa. Vanhasta puukirkosta on jäljellä vain ulkoseinustalla oleva risti ja alttarin risti on puolestaan tehty vanhan kirkon hirsistä. Osa vanhan kirkon puupenkeistä löytyy muuten Aunuksen luterilaisesta kirkosta. Pihalla sankarihautojen vieressä on Wäinö Aaltosen suunnittelema Vapauden Hengetär -patsas.

Punavankien teloituspaikkoja on Lahdessa useita. Hennalassa kasarmin, Milkin ja Keijupuiston välissä on pieni muistomerkki teloitettujen punaisten muistoksi. Myös Kiveriönmäellä on teloitettu punaisia, mutta heidän maalliset jäännökset ovat siirretty viereiselle hautausmaalle, jossa on kaksinkappalein muistomerkkejä. Kansallinen tragedia on hyvä pitää mielessä Lahdessa liikkuessaan.

Mustankallion hautausmaalta onkin hyvä siirtyä tutkimaan sekä Kiveriön, että Pyhättömänmäkeä. Pyhättömällä pienien kujien varrella on säilynyt vielä paljon vanhoja puutaloja ja kaupunginosan tunnelma on käsinkosketeltava. Mäeltä löytyy myös kaksi oivaa näköalapaikkaa, josta näkee Paavolan yli kaupunkiin. Toinen paikoista, niin sanotut linnan kalliot, puolestaan ovat osa Suomen ruotsalaista historiaa. Paikalle piti rakentaa linnoitus suojaamaan tärkeää Ylistä Viipurintietä. Louhinnat aloitettiin, mutta rahat loppuivat Suomenlinnan rakentamisen takia kesken ja hanke hylättiin. Kallioista kuitenkin näkee, että jotain on tehty. Viereisellä Kiveriönmäellä seisoo yksi Lahden tunnusmerkeistä, vesitorni. Pohjoisrinteellä on myös Pirunluola, mutta hoitamattomana se ei enää oikeastaan ole nähtävyys.

Mukkulan kartanon alue on vierailemisen arvoinen kohde vaikkakaan se ei liiemmin poikkea muista Suomen kartanoista niin merkittävästi. Miljöö on kuitenkin lahtelaisille rakas. Mukkulassa ollessa kannattaa käydä myös katsomassa Neste Taukotuulen palkintovitriini, jossa on pala lahtelaista jalkapallohistoriaa.

Lahden kasvun tärkeimpiä vauhdittajia on ollut aikoinaan satama. Wesijärven rautatieaseman rakennus on nykyisin erittäin viihtyisä kahvila. Sataman alue oli pitkään huonossa kunnossa ja entisen piipputeollisuuden joutomaana ja raunioina. Nyt paikkaa on kunnostettu ja satamasta on tullut lahtelaisten olohuone. Sibeliustalo on vähitellen saanut synninpäästön lahtelaisilta. Vanhaa ratapenkkaa pitkin pääsee kätevästi takaisin kisa-alueelle ja vieressä oleva Pikku-Veskun puisto vie puolestaan kohti keskustaa.

Lahden Kisapuisto ei nykyisessä kunnossa juurikaan säväytä, mutta paikalla on pelattu vuoden 1952 olympialaisten jalkapalloa. Tämän kunniaksi Kisapuiston porttia koristavat olympiarenkaat. Ehkä tunnetuimman lahtelaisen, Jari Litmasen patsas on myös Kisapuistossa. Patsas on yritetty muun muassa polttaa ja se kärsikin pieniä vaurioita, jotka sittemmin on korjattu. Vieresssä seisova Fellmannin kartano toimii nykyisellään Historiallisena museona, joka on käymisen arvoinen paikka. Myös kartanon edustalla oleva Ainonpuisto veistoksineen tarjoaa tuulahduksen menneestä ajasta. Jokainen voi kartanon portailla katsoa puistoa ja kuvitella olevansa kartanonherra. Kartanossa on myös suunniteltu Suomen itsenäisyyttä 1900-luvun alussa, joten se sopinee Suomi100-teemaan.

Lahti on myös flippereiden luvattu kaupunki. Useat baarit ovat ottaneet takaisin flippereitä ja Lahdessa onkin varsin vilkas ja aktiivinen harrastajakunta. Lahti Pinball Society järjestää turnauksia säännöllisesti ja yksi niistä on myös kisojen aikana.

Baareista ja ravintoloista suositeltuja kohteita ovat ehdottomasti legendaariset Tirra ja Torvi. Loviisankadun ”pahuuden akseli” on seissyt paikalla vuosikymmeniä ja siellä on käynyt esiintymässä lähes kaikki tärkeimmät suomalaiset muusikot. Tirraa on palautettu remontilla lähemmäs alkuperäistä asuaan, Torvi puolestaan näyttää lahtelaiselta, kaikilla vuosikymmenillä.

Sataman vieressä Niemen entinen paloasema on kunnostettu pubiksi. Sisätilojen erikoisuuden takia siellä kannattaa käydä, mutta vain pikaisesti. Lounas puolestaan syödään Ravintola Taivaanrannassa ja illallinen Ravintola Rouxissa, joka valittiin vuoden ravintolaksi 2016. Vanhoihin Uuden Apteekin tiloihin tehty ravintola on tunnelmallinen ja ruoka pohjautuu Lapin keittiölle. Kahvilla tulee käydä Sinuhella, mielellään Mariankadun akvaariossa. Yöruoka haetaan lahtelaiseen tapaan Jonen grilliltä ja ainoa oikea valinta on legendaarinen lihamuki. Lihamuki ei kulinaristisesti ole elämys, mutta se on osoitus lahtelaisesuudesta, jossa kaikki turha keimailu jätetään pois.

Lahdessa on toki paljon muutakin nähtävää ja koettavaa, mutta tämän pikaoppaan avulla voi viettää mukavan päivän, tai jopa kaksi Lahdessa. Mutta muista: Puhutaan nyt kuitenkin Lahdesta!