Vappu takana ja kesä voi alkaa. Tai
sitten ei! Vappu meni oikeastaan kokonaan työskennellessä, eikä
tuo oikeastaan haitannut. Lahtelainen vappu vaikuttaa hieman päälle
liimatulta hötöltä. Opiskelijat (ne vähäiset, mitä Lahdessa on)
lakittavat ”perinteisesti” Pikku-Viipurin Hirvi-patsaan, kuin
häpeäksi vieressä seisovalle Erkonpuistolle ja hämäläiselle
Erkolle (vaikkakin J.H. Vietti aikaansa myös Viipurissa). Oikeastaan
myös Joensuussa opiskellessa patsaiden lakitus tuntui kornilta.
Olikin hauska, kun historioitsijat eivät juurikaan tähän
osallistuneet, vaan keskittyivät lähinnä humaltumaan laulaen
vuoroin yhteislauluja oikealta ja vuoroin vasemmalta. Sarkastisesti
tietenkin!
Palataanpa vielä Lahteen ja noihin
Pikku-Viipurin ylioppilaisiin. En tietenkään tarkoita sitä, että
AMK-opiskelijat eivät saisi juhlia vappua tai lakittaa vaikkapa
kaupungintalon edustalla seisovaa Vapaudenpatsasta. Lähinnä olen
huolestunut siitä, että opiskelijat eivät tiedä kyseisen patsaan,
tai jopa laajemmin, koko kaupungin historiasta pennin latia.
Sanoisin, että irvokasta! Miksi lahtelainen lakittaa viipurilaista
patsasta?
Toisaalta, kun asiaa miettii tarkemmin,
on Lahdessa vaikea olla välttymättä viipurilaisuudelta. Evakko
Olavi Lanu on saanut jopa oman aukion ja puiston Lahteen, monet
yritykset, rakennukset ja ideat ovat viipurilaista alkuperää. Miten
aito lahtelainen siis viettäisi vappua? Tätä kysymystä
pyörittelen, kun kävelen Nikolain... Anteeksi, Vapaudenkatua
pitkin, kohti entistä työläis-Lahtea.
 |
| Näkymä entiseen puu-Paavolaan |
Yksi ehdotushan voisi olla kylmä jako
kahteen ja Fellmannin-puistoon. Toiset piikkilangan toiselle puolelle
ja toiset toiselle, kuten sata vuotta sitten vappua vietettiin
samalla paikalla. Oikeastaan, molemmilla puolilla olleet ihmiset
olivat kuitenkin valtaosin muualta, kuin Lahdesta kotoisin, joten
väärin vietetty vappu.
Loppu viimein, juhlikaa vappunne, miten
juhlitte, minä syön munakkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti